Ystävänpäivänä

Ystävänpäivän puuhanumero tulee tässä. Tänään ei ollut tarkoitus tehdä mitään, mutta kaiken päälle raapaisin kasaan vielä postauksen. Itsensä yllättäminen onnistuu välillä. 

Päivän ensimmäinen sattuma oli roskakatoksesta suoraan sydämeen löytänyt sisustusdyykkaus.

Kuva on vangitsevan hieno. Aaltoileva julistepaperi ja särö lasissa vain parantavat löydöstä. Taulu innoitti pieneen tutkiskeluun, ja Wikipedista (tietenkin) selvisi, että kyseessä on Horst P. Horstin tunnetuin työ "The Mainbocher Corset". 

Kehys on vähintään yhtä kutkuttava kuin juliste. Ajattelin purkaa sen putsaamisen yhteydessä osiin, mutta raameja ei saanutkaan irti, sillä kehykset ovat varmaa Nielsen-merkkistä Länsi-Saksalaista tuotantoa! 

Lisäksi intouduin kaupassa kukkaostoksille. Ajattelin ostaa tulppaaneja, mutta ne ovat kissan suurta herkkua ja tuoksuvat turhan voimakkaasti. Sen sijaan ostin jotain hieman leikkokukkia (toivottavasti) pitkäikäisempää, aloe veran.

Istutin mini-aloen Iiittalan Kastehelmeen. Se on oikein nätti ruukku esimerkiksi mehikasveille.

Kastehelmessä oli viimekeväästä tähän päivään mehitähtiä, mutta ne väsähtivät talven mittaan.

Ystävänpäivän kunniaksi päätin myös leipoa. Oikea syy oli kylläkin margariinin lähestyvä eräpäivä, mutta olipahan sitten kaksi hyvää syytä! Aleksanterinleivokset ovat aina olleet suosikkejani, ja ne syntyivät piiiitkän ajan jälkeen pelottavan helposti.

Aleksanterinleivokset

1 dl sokeria

200 g voita / margariinia

1 muna

4 dl vehnäjauhoja

leivinjauhetta

2 dl vadelmahilloa

min. 4 dl tomusokeria

vettä

punaista elintarvikeväriä

50 g suklaata

Tee näin

Sekoita monitoimikoneessa tai käsin pehmeä rasva ja sokeri. Lisää muna ja sekoita. Sekoita keskenään kuivat aineet ja lisää taikinaan. Muotoile leivinpaperi pellille noin 25 * 35 cm vuokasi nuppineulojen avulla. Kauli taikina leivinpaperille ja  paista 175 asteessa n. 15 min. Anna levyn jäähtyä.

Leikkaa valmis levy kahtia ja levitä toisen puolikkaan päälle vadelmahillo. Nosta toinen levy täytteen päälle. Varo, levyt murenevat helposti! Sekoita tomusokeriin vettä ja elintarvikeväriä sen verran, että saat jämäkän mutta vielä notkean tahnan. Tomusokeria voi mennä enemmänkin. Levitä kuorrute leivokselle. 

Sulata suklaa mikrossa ja laita sula suklaa muovipussiin. Leikkaa pussista kulma pois ja pursota suklaa raitoina. Vedä marmorointi leivoksen pintaan cocktailtikulla. Jos suklaata jää, voit pursotella irrotettavia kuvioita leivinpaperille.

Jotta onnistut, älä nuukaile täytteen tai kuorrutteen kanssa. Pursota myös suklaaraidat reippaasti levyn ulkopuolelle, niin marmoroinnista tulee kaunis. Leikkaa levystä reunat pois halutessasi ja paloittele.

Lopuksi

Hemmottele itseäsi leivoksella!

Hevikakku

Meillä oli taas synttärit, tällä kertaa kolmekymmentä vuotta saavuttaneen hevimiehen. Ja kakun piti tietenkin olla juhlijan mukaan. 

Innostuin suunnittelemaan rock / hevi-henkistä kakkua, jossa olisi vielä synttärisankarin musiikkiharrastus mukana. Netissä törmäsin tällaiseen kakkuun, ja kun meillä vielä sattuu pyörimään nurkissa tuollainen panosvyö, jäin koukkuun ideaan.

Kuvan lähde (joskaan en usko että kuva on alunperin sieltä...)

Siispä toteutukseen pääsi panosvyöllä reunustettu kakku, kotoisammin hevikakku. Aluksi ajattelin laittaa kakkuun Fenderin, ja kun sankarilla on punainen Fender, niin väri tietysti sen mukaan. Sitten ajattelin, että Ibanez on hieman hurjempi, ja sopii kakkuun paremmin. (Oikeasti en tiedä kitaroista sitten mitään!) Vaihdoin lopulliseen toteutukseen vielä värin, koska sankarilla on oranssi Ibanez. Tässäpä hieno havainnekuva suunnitelmastani.

 

Gimp-skillz

Kaikenlaisten eksaktien laskelmien jälkeen päädyin tekemään aivan liian ison kakun, kahdella levykakkupohjalla ja täytteet sen mukaan. (What on earth was I thinking?! No, työkaveritkin saivat sitten kakkua.) Mitoista jä määristä ei sen enempää, mutta perusrakennusaineet ja -ohjeet hain taas Kinuskikissalta: levykakkupohja, mansikka- ja suklaatäyte. Kaikista saa laktoosittomia käyttämällä Millettin vaniljakreemijauhetta, Brunbergin suklaata ym. laktoosittomia tuotteita. Maut valitsi synttärisankari.

Tadaa! Omaa tulkintaa ei ehkä kannata verrata alkuperäiseen, mutta onhan siinä verraten jotain söpöä ja ...tuherretun näköistä. Kirjaimellisesti kuitenkin kakku, johon on panostettu! (Oman vitsin voittaa vain oma puujalkavitsi, ehe-ehe). Suojasin panosvyön reunakalvolla, koska lainasin sen salassa ja ilman lupaa. Loppupeleissä se oli ehkä turha.

Yleisön pyynnöstä laitan ohjeet myös muihin illan tarjoiluihin:

Vegaaninen juustokakku (G, L, V) (Voi ja kannatta tehdä edeltävänä päivänä!) Aikaisemmin blogissani täällä.

Richard McCormicin hummus (G, L, V)ja

Hesarin baba ganoush (munakoisotahna)(G, L, V)

Kinkkuhapankorppurullat

Kasvisvoileipäkakku (Kevensin kakkua vähentämällä tuorejuuston määrää. Päällä on hummusta ja reunoilla juustoa vain sen verran, että kurkkulastut pysyvät paikallaan.) Tätä olisi uponnut enemmänkin kutsuvieraisiin.

Lisäksi oli isännän pizzaa, vakkaritarjoilu, ja tujuhko booli.

Kiitos vieraille, oli hyvät bileet!

Mmm... Keksiä...

Tekaisin viikonlopun tupareihin tuomisiksi keksiainekset lasipurkissa. Keksit täytyi tietenkin koeleipoa kotona, ja olen varma, että näitä tullaan tekemään toistekin. Niin syntisen hyviä kekseistä tuli!

Resepti on jonkinlainen blogihitti, ja se löytyi mm. Ainoa.sta. Suolapähkinöiden himoissa poimin ohjeen pääpiirteittäin sieltä. Ainesosien suhteet vaihtelivat hieman blogista ja ohjeesta toiseen, ja seuraavalla kerralla testaan niitä hieman uusiksi. Laitan joko enemmän voita (150 g) tai kaksi munaa, koska olisin halunnut kekseistä enemmän cookie-tyyppisiä. Mutta hyviä nämä joka tapauksessa ovat!

Keksitarvikkeet

3 dl vehnäjauhoja 

1 tl leivinjauhetta

1 tl ruokasoodaa

1/4 tl suolaa

2,5 dl kaurahiutaleita

150 g m&m karkkeja

1,5 dl taloussuklaata karkeana rouheena

1,5 dl muscovadosokeria

1 dl tummaa ruokosokeria

1 dl suolattuja maapähkinöitä

Kokoamisohje purkkiin

Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe, ruokasooda ja suola yhteen. Täytä litran vetävä lasipurkki seuraavassa järjestyksessä:

Jauhoseos

Kaurahiutaleet

Rouhittu suklaa

Pähkinät

Fariinisokeri

Sokeri

m&m-karkit

Kerroksia kannattaa painella tiiviimmiksi täyttämisen lomassa, jotta aineet mahtuvat purkkiin eivätkä sekoitu, jos astia pääsee hölskymään. m&m-karkkeja kannattaa laittaa niin paljon, että aineille ei jää astiaan  yhtään liikkumatilaa.

Leivontavaiheessa taikinaan lisätään 1 muna (joka olisi kannattanut vatkata kevyesti, niin en kuitenkaan tehnyt!) ja 100 g sulaa voita. (Jos teet keksit suoraan paistettavaksi, lisää muna ja voi jauhoihin ja sen jälkeen loput aineet.) Taikina sekoittuu parhaiten käsin. Pyörittelin taikinasta halkaisijaltaan noin kolmen senttimetrin pallukoita, joita tuli 25 kappaletta. Keksejä paistetaan 175 asteessa 10 - 12 minuuttia. 

Loppuun vielä varoitus: Keksit katoavat sellaista vauhtia, että keksimonsteriakin hirvittäisi!

Vegaaninen lime-kookoskakku

"Vaivaton, valloittava, vegaaninen" voisi Jorma Uotinen sanoa tästä hurmaavasta lime-kookoskakusta. Kyseessä on ihka ensimmäinen vegaaninen juustokakkuni, ja ensiyritys on kerrassaan rohkaiseva.

Ohje on chokochilin blogista ja kaikki kunnia ehdottomasti sinne! Jotta resepti ei karkaa minulta bittiavaruuteen, laitan ohjeen myös tähän.

Lime-kookoskakku

0,5 pkt Digestive-keksejä*

0,5 dl kookoshiutaleita

0,5 dl margariinisulaa (sininen Keiju)

1 dl kookosmaitoa

1 pkt maustamatonta soijatuorejuustoa

1 tlk (500g) maustamatonta (kookos)soijajogurttia

2 dl tomusokeria

2 limen raastettu kuori

1 limen mehu

3 rkl perunajauhoja

1 tl vaniljasokeria

Murenna keksit (tehosekoittimessa), lisää kookoshiutaleet, margariinisula ja kookosmaito. Painele keksitaikina voidellun irtopohjavuoan pohjalle. Pehmennä soijatuorejuusto haarukalla (tai tehosekoittimella). Lisää sitten jogurtti ja kaikki loput aineet. Kaada täyte keksipohjan päälle. Paista kakkua 175 asteessa 20 minuuttia, vähennä lämpö 150 asteeseen ja jatka paistamista vielä toiset 20 minuuttia. Anna kakun tekeytyä jääkaapissa seuraavaan päivään. 

Koko kakun voi siis tehdä tehosekoittimella, mikä lämmittää erityisesti tällaisen puolilaiskan leipurin mieltä. Sovelsin valmistuksessa tavallisen juustokakun ohjeita vaikka en tiedä, kuinka ne pätevät vegaaniseen juustokakkuun. Tavallisen juustokakun tulee jäähtyä hitaasti, ettei se halkeile. Käänsin siis tässäkin tapauksessa uunin jälkilämmölle hyvissä ajoin ja annoin kakun totutella huoneilmaan uunissa, jonka luukku oli raollaan. Eikä halkeillut!

Rommikinuski

2 dl muscovadosokeria

0,5 dl tummaa rommia

0,5 dl kaurakermaa

1 rkl margariinia

Sekoita kattilassa sokeri, rommi ja kaurakerma. Anna kiehua, kunnes seos sakenee. Kärsivällisyys palkitaan! Ota kattila pois liedeltä ja sekoita joukkoon margariini. Anna kinuskin jäähtyä hetki. Jos haluat kinuskin maistuvan enemmän rommilta, lisää siihen vielä pikkutilkka rommia keittämisen jälkeen. Koristele kakku rommikinuskilla ja kookoshiutaleilla ennen tarjoilua.

Kinuski herätti alkuun voimakkaita tunteita testiyleisössä, sillä rommi sai toiset kavahtamaan ja toiset riemastumaan. Maistelun jälkeen palaute oli kuitenkin 100 % positiivista!

Raakakakkuexperience

Tervetuloa koekeittiöön! Innostuin pitkästä aikaa puuhastelemaan keittiön puolella, ja eilen kätösissäni syntyi ihka aito raakakakku. Vegaaninen leivonta tuo keittiöön raikkaita tuulia. Raaka-aineet ja menetelmät ovat uusia ja jännittäviä, ja niitä voi hivuttaa piristämään muutakin ruoanlaittoa.

Ensimmäiseen kokeiluun valitsin Chocochilin blogista kakun, johon tarvittiin ihastuttavana vähän raaka-aineita:

Balilainen suklaakakku

noin 10 palaa

pohja:

3 dl saksanpähkinöitä

2 dl tuoreita taateleita kivet poistettuna

0,5 tl vuorisuolaa

täyte:

3 dl cashewpähkinöitä liotettuna

1 dl sulaa kaakaovoita

1,5 dl lämmintä vettä

1 dl kookossokeria

1 dl raakakaakaojauhetta

Näistä tulee oikeasti kakku!

Näin:

1. Liota cashewpähkinöitä vähintään pari tuntia tai yön yli ennen leipomista.

2. Pingota leivinpaperi irtopohjavuoan (Ø 20 cm) pohjalle.

3. Rouhi saksanpähkinät ja taatelit monitoimikoneessa tai tehoblenderillä taikinaksi. Seos on sopivaa, kun siitä voi pyörittää koossa pysyvän pienen pallon. Painele taikina vuoan pohjalle.

4. Sulata kaakaovoi vesihauteessa. Blendaa liotetut cashewpähkinät, sula kaakaovoi ja loput täytteen aineet tehoblenderillä tasaiseksi massaksi. Kaada suklaatäyte pohjan päälle ja levitä se tasaiseksi.

5.Jäähdytä suklaakakkua pakastimessa noin 20 minuuttia ja leikkaa paloiksi. Koristele saksanpähkinöillä. Säilytä valmis kakku jääkaapissa.

Alkuperäinen resepti: Maria Lönnqvist: Raakaleipurin parhaat kakut (Nemo 2014)

Pohja syntyi varsin näppärästi 300 wattisella tehosekoittimella. Olin tässä vaiheessa jo melko varma, että Vitamixit sun muut tehobelnderit ovat turhaa hifistelyä. Mutta...

Voi sun sotku...

Täytteen kanssa meinasi iskeä epätoivo. Cashewpähkinät eivät jauhautuneet tehosekoittimella niin hienoksi kuin toivoin, ja jouduin laittamaan kaikki keittiöstä irtoavat tehot peliin. Sauvasekoittimen säälittävät 500 wattia eivät kuitenkaan riittäneet, ja täytteeseen jäi "hitusia". Cashewpähkinät 1, Hanna 0. Mutta näillä mentiin!

Pakkaseen! Taustalla autenttinen sotku.

Ja valmista :)

Ilokseni voin todeta, että kakku palkitsi vaivan. Kotiraatikin antoi hyväksyntänsä, joten tämä raakakakku ei varmasti jää ainokaiseksi. Seuraavaan kakkuun yritän metsästää hieman parempaa koostumusta, ehkäpä kookosöljyn avulla...? To be continued!

Joulupuuhia

Jouluna oli mukavasti aikaa tehdä kaikenlaista pienempää ja suurempaa. Tässä postauksessa on sekalaisesti kaikenlaista pientä puuhaa joulun ympäriltä. Suurempi työ saa sitten oman postauksen valmistuttuaan (toivottavasti pian). 

Ensinnäkin innostuin tekemään uusia koristeita joulukuuseen. Oikea kuusi on meillä jokavuotinen perinne, ja kuusenkoristeetkin ovat jo melko ...perinteisiä. Minun silmään suorastaan uudistusta kaipaavia! Tein siis kokonaan uuden köynnöksen joulupuullemme. Köynnös syntyi ompelemalla yhteen pahvista leikattuja pyörylöitä. Tälle köynnökselle on varmasti jokin nimikin, mutta en millään saanut selville, mikä se on.

Sopiva muotti (ja halkaisija) löytyi äidin astiakaappia kaivelemalla. Pyörylöiden läpimitaksi tuli noin seitsemän senttimetriä. Jotta köynnös saatiin riittämään hyvin koko kuuseen, pyörylöitä piti leikata noin kahdeksan metrin edestä, eli yhteensä noin 115 kappaletta. Nöyrä kiitos piirtely- ja leikkuuapulaiselle!

Lituskoiden yhteen ompelu oli aika helppoa ja nopeaa sarjatyötä. Käytin tavallista neulaa ja pyörylöiden väriin sopivaa lankaa. Piston pituus oli jopa viisi, jotta tikkaus ei tekisi pahviin kovin heikkoa kohtaa. 

Ja tässä uusi, hieno köynnös perinnepallojen rinnalla:

Toinen joulu- ja talvitunnelmantuoja olivat jäälyhdyt. En ole koskaan aikaisemmin innostunut näitä tekemään, mutta tänä vuonna sain inspiraation naapureilta (kuinkas muuten), joilla oli yli toistakymmentä jäälyhtyä pihalla ja kotitienvarressa. Kaunista ja halpaa! Lisäksi hermostuin, kun näin kaupassa MUOVISIA jäälyhtyjä! Miksi oi miksi?! Ei lyhtyjen tekeminen voi niin vaikea olla. Ja täytyihän minun kaiken manailun jälkeen testata, onko se. Tässä siis ohje jäälyhtyjen tekoon. Hieman tulee mieleen vitsi ruotsalaisten jääpalaohjeesta, mutta antaa mennä.

Aluksi tarvitaan ämpäri ja vettä. Ämpäri saattaa haljeta veden laajentuessa, mutta kuten isäni totesi, eihän se maksa kuin markan. Ja vettä saa raanasta. Vedellä melkein kokonaan täytetty ämpäri viedään siis ulos, näin:

Sitten lisätään pakkasta ja aikaa. 

Lyhtyjä valmistaessani pakkasasteita oli 20 ja rapiat, ja aikaa lyhdyn jäätymiseen meni silti yli seitsemän tuntia. Yhdeksässä alkoi jo tulla kunnollisia lyhtyjä. Nyt on pakko myöntää, että jos pakkasta ei ole, muovilyhdyille voi olla käyttöä. Mutta siinä tilanteessa tavalliset ulkotulet ajavat kyllä saman asian. Ilman muovia.

Jäätynyt lyhty ja muoviämpäri kipataan nurin valittuun paikkaan, ja ämpärin päälle kaadetaan sen verran lämmintä vettä, että se irtoaa. Irtoamisesta kuuluu mukava naksahdus, selkeä äänimerkki. Kun ämpäri on saatu pois, lyhdyn kanneksi jäätynyt ohut jääkerros koputellaan esimerkiksi keittokauhalla rikki, ja lyhdyn sisään jäänyt vesi kauhotaan pois samaisella kauhalla. Nyt lyhty on valmis, ja enää tarvitaan kynttilä.

Kaunista, halpaa JA helppoa!

Vuoden loppukevennykseksi kuva-arvoitus: Mikä keittiöluomus on alla kuvassa? Poronkäristys muusilla ja puolukkahillolla ehkäpä?

Ei suinkaan, vaan sovellettu red velvet -kakku! Ta-daa!

Valitettavasti ulkonäkö ei ollut ainoa asia, joka ei mennyt niin kuin Strömsössä, joten kakku saa kohdallani jäädä kertakokeiluksi. 

Hyvää uutta vuotta 2015!

1 vee!

Hyvää syntymäpäivää blogi! Synttärit oli oikeasti jo yli viikko sitten (6.12), mutta onneksi blogi ei voi pahastua myöhästyneistä onnitteluista.

Lasipurkissa kurkistelee 1-vuotispäivän kunniaksi 1-vuotispipari, joka tehtiin ja kuvattiin juuri asianomaisena päivänä. Bloggarille vain iski jonkinlainen lorvikatarri tai saamattomuus postauksen kirjoittamisen kanssa. Mutta nytpä on sekin asia korjattu.

Vuoden bloggaus on tuottanut 15 postausta. Hävettää hieman tunnustaa, että projekteja on kyllä ollut enemmänkin. Ne vain ovat syntyneet niin kovassa luomisvimmassa, että kameran kanssa ei ole malttanut väliin kuvaamaan. Jonkinlainen ryhtiliike voisi olla paikallaan, mutta katsotaan nyt jaksaako sitä :)

Synttärit!

Tämän postauksen kanssa pääsen heti kättelyssä selittelemään tekosiani. En nimittäin yleensä tee mitään tämäntyyppistä (leivo, askartele kortteja ja hömppää vaaleanpunaisen kanssa lastenjuhlissa), mutta nyt siihen ajauduin, koska meillä pidettiin synttärit. Pahoittelut siis heti kärkeen kaikesta vaaleanpunaisesta ja sokerista, joita tämä postaus sisältää.

Meillä vietettiin siis sukulaistytön kymmenvuotispäiviä. Synttärilahja oli ensimmäinen hankinta, ja se aiheutti minulle hetkellisesti suurta päänvaivaa. Mutta kun kuulin, että synttärisankari pitää käsillä tekemisestä, niin tajusinkin, että me ollaan samalla kanavalla! Ja voilà, lahja on tässä:

Askartelukirja!

Toivon siis, että kirja ei liikaa ohjaa saajansa mielikuvitusta, vaan innostaa kokeilemaan ja tekemään. Ja tässä sama paketissa kortin kanssa:

Kakku onkin tämän postauksen jymymenestys, sillä astuin reippaasti takaisin tontille, jonka säännöt olin jo ajat sitten unohtanut. Leivoin siis (onnistuneesti!) täytekakun pitkään pitkään aikaan. Mansikka-suklaakakku kaikkine ohjeineen löytyy mahtavasta Kinuskikissan blogista, joten en käy ohjetta sen kummemmin läpi. Laitan vain omat huomioni tähän.

Vuoan, eli kulhon, halkaisija oli 20 cm. Se oli siis hieman pienempi kuin alkuperäisessä ohjeessa. Suklaatäyte meni kokonaan (kumma juttu, että sitä mahtui enemmän kuin mansikkaa:D). Kostuketta olisi mennyt helposti kolmekin desiä kahden sijaan (pohjimmainen kerros jäi minun makuuni kuivaksi). Kulhoon koottu kakku sai hyytyä jääkaapissa yön yli.

Yli jääneelle mansikkatäytteellekin löytyi kakussa loppusijoituspaikka: käytin sitä kakun "suojakuorrutteena" ennen varsinaisen kuorrutteen laittamista. Linkin leivontaohjeesta kyllä selviää tarkemmin, mitä tällä tarkoitan.

Kuorrutteeksi valitsin vaahtokarkin makuisen kaulintamassan. Muistelin, miten lapsena inhosin marsipaania, joten järkeilin sen olevan pahaa lasten suussa edelleenkin. Sokerimassa olisi ollut halvempaa, mutta jostain sain ymmärryksen, että kaulintamassa tottelee leipurin kaulinta nöyremmin, ja ensikertalaisena sitten valitsin sen. 

Vaaleanpunaiset värit sain sävyttämällä massaa elintarvikevärillä. Kuorrutetta oli loppujenlopuksi LIIKAA! Kaksi pakettia kaulintamassaa, á 250 grammaa, olisi riittänyt kuorrutukseen ja koristeluun vallan hyvin. Vaaleanpunaista kaulintamassaa anyone?

Valmis kakku leivontakaaoksen keskellä.

Kakun kanssa tuli hieman kiire, kuinkas muuten, joten en ehtinyt käyttää koristeluun taiteellista silmää. Lätkin koristeet melko summanmutikassa miten sattuu, mutta hyvä tuli silti.

 Valmis kakku vielä ennen veitsen kosketusta.

Maistui!

Erityiskiitos kakunleivontatuesta ja koristemuottien lainasta Ässälle! Kiitos, sinun neuvot oli ihan ässiä;)