Hopean uusi elämä

Siivouspostaus! Huh, vähän pelottaa, mutta kyseessä on niin hieno niksi, että pakkohan siitä on intoilla blogissakin. Kyseessä on siis hopeaesineiden kiillotus halvalla, ekologisesti, tehokkaasti, myrkyttömästi, nopeasti ja hinkkaamatta.

Tarvitset:

- putsattavat (laina)hopeat

- pari ruokalusikkaa ruokasoodaa 

- reilu pala alumiinifoliota

- vettä

- kattilan

Tee näin:

Keitä vesi, lisää folio, ruokasooda ja hopeat. Anna kiehua tovi ja ihastele kun hopeat kirkastuvat silmissä.

Kattilassa tapahtuu hapetus-pelkistysreaktio, jossa hopea pelkistyy ja alumiini hapettuu. Hopeaesineen pinnalle muodostunut tummentuma, hopeaoksidi, siis nappaa alumiinilta elektroneja ja muuttuu hopeaksi. Alumiini taas hapettuu ja tummuu. Ruokasooda ja lämpö nopeuttavat eli katalysoivat reaktiota. (Toivottavasti kukaan kemisti ei nyt missään napsuttele kieltään termien villistä käytöstä...)

Ja kun näillä lusikoilla syö kakkua, voi miettiä elektroneja. Hurjaa! Mutta miksi täällä putsataan hopeoita keskellä yötä? Huomisia rapujuhlia varten tietenkin! Naps, naps!

Samettinauhatyyny

Blogissa vaihteeksi muuta kuin leivontaa, eli ihka oikea ompelutyö! Ennen lomaa piti oikein keksimällä keksiä lomakäsitöitä, ja yhden sain toteutettuakin (toisessa pääsin niinkin pitkälle että tilatut langat odottavat tekijäänsä). Mutta tässä siis valmis työ, samettinauhatyyny. Ohje löytyy Suuri Käsityö -lehdestä 1/2015. 

Matskut sain Tallinnan Karnaluksista niin halvalla, että kassalla teki mieli pyörtää takaisin kaupan puolelle hamstraamaan lisää. Niin halpaa siellä oli! 

Ohjeen mukaan tyynyyn riittää 50 cm kappale kangasta, mutta jos haluaa huomioida kutistumisvaran ja helpottaa työtään, ottaisin enemmän. Itse käytin ruhtinaallisen metrin kappaleen, koska se oli Karnaluksissa minimimyyntimitta. Isommalla kappaleella tereen sain myös tehtyä vain kahdesta kaistaleesta, mikä tekee lopputuloksesta siistimmän. 

Pesin pellavakankaan varmuuden vuoksi ennen kuin aloin työstää sitä. Pellava voi kutistua 2 - 10 % kastuessaan, joten valmis tyyny voisi näyttää aika hullulta pesun jälkeen, jos kangasta ei esipestä. Omani kutistui vain hieman, eikä tyynyä tietenkään ole tarkoitus pestä turhia, mutta ei vara venettä kaada. 

Nauhat ompelin neulalla 80 ja pistonpituudella 3. Myös muut tavalliset saumat menivät 80:n neulalla mutta yhdistin kappaleet jykevämmällä 9-kymppisellä, koska saumoihin kertyi paljon tavaraa tereistä ja samettinauhoista.

Vetoketjun lisäksi vetoketjujalalla ommeltiin tyynyn reunaan kiinnitettävä tere. Tereen teon opettelu oli oikeastaan yksi syy, minkä vuoksi halusin tehdä koko tyynyn. Nyt valmista tyynyä ihaillessa olisikin papukaijamerkin paikka!

Siksakkasin kaikki reunat, jotka eivät ole vinossa langansuuntaan nähden, koska pellava rispaantuu herkästi (tämä on tehtävä myös koko kappaleelle ennen esipesua!). Samasta syystä en myöskään tehnyt saumavaroihin muotoleikkauksia vaan ronskit laskostukset. Ja ihan siistiä tuli!

Vierailevana tähtenä verhoilemani Kilta-tuoli. Tuoli on ehdoton lempparini, roskalavojen ruusu, ja näitä onkin tullut työstettyä jo kolme kappaletta. Postausta ei harmittavasti (!) ole syntynyt, mutta ei sitä tiedä, jos joskus jostain Kilta sattuu taas tielle...