Joulupuuhia

Jouluna oli mukavasti aikaa tehdä kaikenlaista pienempää ja suurempaa. Tässä postauksessa on sekalaisesti kaikenlaista pientä puuhaa joulun ympäriltä. Suurempi työ saa sitten oman postauksen valmistuttuaan (toivottavasti pian). 

Ensinnäkin innostuin tekemään uusia koristeita joulukuuseen. Oikea kuusi on meillä jokavuotinen perinne, ja kuusenkoristeetkin ovat jo melko ...perinteisiä. Minun silmään suorastaan uudistusta kaipaavia! Tein siis kokonaan uuden köynnöksen joulupuullemme. Köynnös syntyi ompelemalla yhteen pahvista leikattuja pyörylöitä. Tälle köynnökselle on varmasti jokin nimikin, mutta en millään saanut selville, mikä se on.

Sopiva muotti (ja halkaisija) löytyi äidin astiakaappia kaivelemalla. Pyörylöiden läpimitaksi tuli noin seitsemän senttimetriä. Jotta köynnös saatiin riittämään hyvin koko kuuseen, pyörylöitä piti leikata noin kahdeksan metrin edestä, eli yhteensä noin 115 kappaletta. Nöyrä kiitos piirtely- ja leikkuuapulaiselle!

Lituskoiden yhteen ompelu oli aika helppoa ja nopeaa sarjatyötä. Käytin tavallista neulaa ja pyörylöiden väriin sopivaa lankaa. Piston pituus oli jopa viisi, jotta tikkaus ei tekisi pahviin kovin heikkoa kohtaa. 

Ja tässä uusi, hieno köynnös perinnepallojen rinnalla:

Toinen joulu- ja talvitunnelmantuoja olivat jäälyhdyt. En ole koskaan aikaisemmin innostunut näitä tekemään, mutta tänä vuonna sain inspiraation naapureilta (kuinkas muuten), joilla oli yli toistakymmentä jäälyhtyä pihalla ja kotitienvarressa. Kaunista ja halpaa! Lisäksi hermostuin, kun näin kaupassa MUOVISIA jäälyhtyjä! Miksi oi miksi?! Ei lyhtyjen tekeminen voi niin vaikea olla. Ja täytyihän minun kaiken manailun jälkeen testata, onko se. Tässä siis ohje jäälyhtyjen tekoon. Hieman tulee mieleen vitsi ruotsalaisten jääpalaohjeesta, mutta antaa mennä.

Aluksi tarvitaan ämpäri ja vettä. Ämpäri saattaa haljeta veden laajentuessa, mutta kuten isäni totesi, eihän se maksa kuin markan. Ja vettä saa raanasta. Vedellä melkein kokonaan täytetty ämpäri viedään siis ulos, näin:

Sitten lisätään pakkasta ja aikaa. 

Lyhtyjä valmistaessani pakkasasteita oli 20 ja rapiat, ja aikaa lyhdyn jäätymiseen meni silti yli seitsemän tuntia. Yhdeksässä alkoi jo tulla kunnollisia lyhtyjä. Nyt on pakko myöntää, että jos pakkasta ei ole, muovilyhdyille voi olla käyttöä. Mutta siinä tilanteessa tavalliset ulkotulet ajavat kyllä saman asian. Ilman muovia.

Jäätynyt lyhty ja muoviämpäri kipataan nurin valittuun paikkaan, ja ämpärin päälle kaadetaan sen verran lämmintä vettä, että se irtoaa. Irtoamisesta kuuluu mukava naksahdus, selkeä äänimerkki. Kun ämpäri on saatu pois, lyhdyn kanneksi jäätynyt ohut jääkerros koputellaan esimerkiksi keittokauhalla rikki, ja lyhdyn sisään jäänyt vesi kauhotaan pois samaisella kauhalla. Nyt lyhty on valmis, ja enää tarvitaan kynttilä.

Kaunista, halpaa JA helppoa!

Vuoden loppukevennykseksi kuva-arvoitus: Mikä keittiöluomus on alla kuvassa? Poronkäristys muusilla ja puolukkahillolla ehkäpä?

Ei suinkaan, vaan sovellettu red velvet -kakku! Ta-daa!

Valitettavasti ulkonäkö ei ollut ainoa asia, joka ei mennyt niin kuin Strömsössä, joten kakku saa kohdallani jäädä kertakokeiluksi. 

Hyvää uutta vuotta 2015!