Havittelin pitkään käsiini puuvillacollegea, johon voisin toteuttaa visioni niittipaidasta. Mielikuvissani häälyi metsänvihreä paita, mutta ostautin kirppikseltä puuvillaisen mustan collegen, kun satuin löytämään oikean kokoisen ja hintaisen.
Muutoin sopivan paidan ainoa miinus oli etumukseen keinonahalla applikoitu teksti "A MISFIT". Jeps. Koskapa olen tavallinen työssäkäyvä ihminen ja teinivuodetkin ovat jo takana (ja koska keinonahka vaatteessa aiheuttaa minulle lähes yökkäysreaktion), applikaatio sai luvan mennä! Ja ratkottavaahan riitti useammalle sessiolle...
 | ||||
| Purks, purks, purks! Tässä jo voiton puolella. |
 |
Kankaaseen jää takuuvarmasti neulanjälkiä ompeleiden ja tikkausten purkamisesta ja pari reikääkin tuli tehtyä vielä päälle. Reiät sai kuitenkin hoidettua hellävaraisella paikkauksella, ja ohjeen mukainen pesu tasasi ompeleiden jäljet.
Sitten ne niitit. Ostin kalliihkoja niittejä askarteluliikkeestä, ja niiden hinta osaltaan rajoitti niittien määrää. Niitit olisi varmasti voinut myös tilata netistä, mutta en ole kovinkaan luottavainen netistä tilattujen välineiden laatuun, kun kaikenlaista on tullut nähtyä. Vasta myöhemmin löysin Facebookista lupaavan oloisen ryhmän nimeltään Niittirinki. Liityin siihen vastaisen projektin varalle. Jotakin niissä niiteissä vain on.
Niitit kiinnittyivät paitaan varsin näppärästi vain painamalla läpi ja taittamalla väkäset yhteen nurjalla. College oli materiaalina juuri tähän projektiin sopiva, koska neuloskankaaseen ei tarvitse tehdä (eikä tule) reikiä niiteistä.
Ja valmis paita näyttää tältä:
Vielä lähikuvaa syysviikonlopun auringossa.
Katu-uskottavuus kasvoi kertaheitolla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti